Oivoi, siitä on ikuisuus, kun olen tänne viimeksi kirjoittanut. Elämä ollut aika sekavaa, on ollut rahavaikeuksia, masennusta, ahdistusta ja mieheni on ollut huonossa kunnossa henkisesti. Mutta ei näistä arjen asioista sen enempää nyt.

Mutta, välitavoittenihan oli 55 kiloa. Tänään kävin aamulla vaa'alla, ja paino näytti olevan 53,5. BMI on nykyään siis 18,7. Eli upeasti on nyt paino pudonnut. Tähän on vaadittu se, että välillä painoni oli pitkään 55 kg, mutta sitten se nousi takaisin 57 kiloon. Sain otettua itseäni niskasta kiinni ja tänään sain olla jo tyytyväinen vaa'an numeroon. Tavoitteeni nimittäin on tällä hetkellä painaa se 50 kg.

Aivan ihanaa on se, että nykyään lantion luut näkyvät kunnolla, lapaluut ovat kauniisti esillä, hieman rintalastan luutkin näkyvät. Masu on jo inhimillisemmän näköinen ja selkäranka on hieman esillä. Mutta vielä on vaikka kuinka moni asia päin peetä tässä kropassa. Mahaa pitää saada timmimmäksi, reisiä ohuemmiksi ja muutenkin pitäisi hieman kutistua vielä. En siis ole todellakaan tyytyväinen vielä, mutta upeaa verrata tuloksia siihen, miltä näytin yli 60 kiloisena. Olin kyllä aivan järkyttävä läskipossusika silloin. Huoh. No, olen edelleenkin liian turpea possu, mutta ajan kanssa. Eikös vain?

Yritän nyt tehdä parannuksen ja kirjoittaa useammin, lupaan. Nyt kun on parempi inspiraatio tähän kirjoittamiseenkin, kun on paino pudonnut. Meni mieli niin totaalisen alas, kun alkoi paino taas nousemaan. Sitä tunsi itsensä niin kamalan rumaksi, huonoksi ja epäonnistuneeksi.

Ja tiedän kyllä, että takapakkia tulee taas jossain vaiheessa. Niin se minulla aina menee. Mutta en luovuta!

Olen muuten luopunut punnituspäivästä, punnitsen itseni nykyään melkeinpä ihan joka aamu. Tästä on ehkä tullut hitusen pakkomielteisempää...

Jes, ihanaa... Perjantain punnitus, 13. päivä, näyttikin, että paino on pudonnut. nyt siis paino 58,5 kg. Jes. Mutta se vaati parin päivän syömättömyyden. Ja nyt kun näläntunne on hävinnyt kokonaan, niin ei edes tee niin mieli syödä. Ja tänään jaksoin siltikin, huonoista syömisistä riippumatta, kävellä tunnin kävelylenkin koiran kanssa. Mukavaa, että tämä edes joskus näyttää onnistuvan, tai että edes jokin onnistuu edes joskus.

Nyt on pakko, pakko ja pakko pitää itsensä kurissa, olla totuttamatta mahaa syömiseen enää. Että maksimissaan puuroa lautasellinen per päivä, kun pakko sitä on edes silloin tällöin syötävä, että jaksaa. Mutta ole koko viikonlopunkin ollut  melkein syömättä, söin eilen kaksi ruisleipää, mutten muuta.

Voi helvata! Vaaka näyttää sellaista lukemaa, että hävettää. Siis vaaka näyttää, että ole lihonut 1,5 kiloa taas takaisin päin. ARRGH! Onneksi olen nyt ollut tänään syömisten suhteen vähän kiltimmin. Mutta pitkään tässä on mennyt vain syöden, napostellen ja mässyttäen. Ei hitto. Mutta mittanauha taas näyttää, että tuo painon nousu ei näy missään. Eli ehkä en vielä menetä toivoani. Miten muka voi olla näin vaikeaa laihduttaa,jos kerran olen ilman suurempia yrityksiä laihtunut jo reilusti yli  kymmenen kiloa, ja nyt sittten tämä homma ei onnistu ollenkaan? Tein kaali-porkkana-tomaatti sosekeittoa eilen, ja sitä olen syönyt tänäänkin. Siinä ei onneksi ole kaloreita paljon mitään.

Käykää muuten ihmeessä rekisteröitymässä tuonne:

http://www.pointshop.fi/?ref=3026023

Se on vastaavanlainen sivusto kuin tuo Sunverkko, mutta Sunverkko on nyt pois käytöstä. Tuolla saa sitä paitsi sivuston omaa valuuttaa eli pisteitä kerättyä paljon paremmin, kaupan valikoimat ovat kutkuttavia ja sivusto toimii paremmin. Eli tuo sivusto siis on sellainen, että osallistumalla kyselyihin, kilpailuihin tai vaikka kirjoittamalla omaa blogia, sieltä tienaa pisteitä. Pisteet käyvät sivuston omassa netttkaupassa sitten maksuvälineenä, eli täysin ilmaisia tuotteita, kun hieman jaksaa nähdä vaivaa.

Eilen menin sitten möhlimään oikein kunnolla kaloreiden kanssa. Perkele. Tuli juotua kokonainen Coca-cola pullo, puolentoista litran pullo. Ja syötyä karkkipussi. Ja juotua olutta. Ja mässytettyä, sikailtua ja oltua ihan täysi idiootti. Voi kiesus. Minä en laihdu edes välitavoitteeseen eli 55:een kiloon ikinä. Olen laskenut kaloreitakin taas laiskasti, en ole liikkunut hirveästi. Tätä menoa vain lihon, ja minusta tulee pikaruokaketjusikojen näköinen ällöttävyys.

Ottaa päähän tämä oma typeryys. Tänään onneksi on tiedossa suht kevyttä mutta täyttävää ruokaa, eli kanaa ja perunaa. Ja tee vielä lisäksi sipulikastikkeen.

No niin, viikko laihdutusta takana, ja puntari näytti ihanaa lukemaa: 69.4 kg:aa. Eli on painoa lähtenyt yli pari kiloa kuitenkin, vaikka yhdessä vaiheessa jo näytti, että paino pysyy vain samana, niin eilen oli pudonnut ja tänään oli pudonnut painoa. BMI aleni tätä myötä sitten 20.8:aan. Hieman upeaa! Tästä on hyvä jatkaa.

Välitavoitteenihan on tuo 55 kiloa. Sen kun saavutan, saan olla ylpeä itsestäni. Mutta sitten on jatkettava vielä urakkaa 50:een kiloon. Sen jälkeen olen toivottavasti tyytyväinen kroppaani ja alkaa vain siinä painossa pysyttely. Etten pääse taas lihomaan kuin pulla.

Kummasti piristää aamua, kun puntari näyttää alempaa lukemaa. Taidan onnistua sittenkin. Jes.

Ai että oli ihana käydä vaa'alla tänään. Huolimatta eilisestä syöpöttelystä, mitä harjoitin illalla, on paino pudonnut 200 grammaa. Kiva, että taas on lähtenyt liikkeelle tämä painon putoaminen. Pristää koko päivää kummasti. Huomenna on sitten Suuri päivä ja täytyy katsoa lopullinen viikon pudotussaldo. Ja asettaa sitten seuraavalle viikolle uusi tavoite.

Tänään on taas toivoa tämän suhteen. Punnitsen aina itseni samoissa olosuhteissa, alasti aamulla vessakäynnin jälkeen, ennen kuin olen syönyt tai juonut mitään. Että aika totuudenmukainen paino pitäisi tulla  joka aamu.

On tässä silti 4,8 kg välitavoitteeseen eli 55:een kiloon. Mutta ei lannistuta, yritetään, laihdutetaan, liikutaan  ja syödään vähemmän.

Tämän siitä saa kun leipoo leipää. Ahmin sitä ihan tuhottomasti. Helvata kun olen sika.

AARRRGH!

Mutta on tässä päivässä jotain hyvääkin. Löysin kivan sivuston, Sunverkon, siellä saa kerättyä pisteitä, jotka toimivat sivuston omana maksuvälineenä. Pisteitä saa siis olemalla aktiivinen, osallistumalla keskusteluihin, kirjoittamalla blogia tai tuottamalla muuta sisältöä sivustolle. Myynnissä on sitten kaikkea mukavaa, ja valikoima kuulemma kasvaa pikkuhiljaa.

Jos haluat auttaa minua tienaamaan 20 lisäpistettä ja aloittaa itse tienaamaan pisteitä ja täten saada vaikka H&M:n lahjakortin, niin klikkaa linkkiä:

http://www.sunverkko.com?ref=34750

Jos taas et halua auttaa minua, mutta haluat rekisteröityä ilman auttamistani, tee se osoitteessa:

http://sunverkko.com

Olisin kiitollinen, jos klikkaisit ylintä linkkiä, sillä se ei veloita sinulta mitään, mutta auttaisi minua saamaan sen H&M:n lahjakortin. Olethan kiltti. Pliiiiiis. *bambikatse*

Tänään minulla tulee olemaan aikalailla keittiöpäivä. Nyt on uunissa itselle kaalilaatikko, en jaksanutkaan ruveta tekemään mitään nyyttejä. Joten tänään syön kaalilaatikkoa, jossa on ananasta, herne-maissi-paprika-sekoitusta, maustekurkkua sekä tietysti kaalia. Mausteina tylsästi vain kasvisliemijauhetta, suolaa ja valkosipulia.

Mutta pian täytyy alkaa näpertämään miehelle lihapullia (taikina on jo valmiina) sekä sipulikastiketta ja makaronia. Illemmalla leivon sitten sämpylöitä, sillä alkaa leipä olemaan lopussa. Eli tänään tulee kyllä yliannostus ruoanlaittoa.

Laskin tuosta kaalisysteemistä kalorit, eli yksi annos, joka painaa noin 250 grammaa sisältää vain 85 kcaloria. Eli saa aika huoletta pistellä poskeen sitä.

Aamulla tosin olin idiootti ja typerä, vetelin nälkääni sämpylän ja kaksi näkkileipää. Kello ei ole paljon mitään ja kalorit näyttävät jo ihan kauheilta. Miksi minun täytyy aina sortua? Painokaan ei enää tipu, putosi silloin sen pari kiloa heti alkurysäyksellä ja nyt ei lähde sataakaan grammaa. Täytyy seuraava viikko vetää sitten pienemmillä kaloreilla, mutta pitää sitä ennen yksi mässytyspäivä, jotta elimistö saa kalorinpolttosysäyksen. JA TÄYTYY LIIKKUA ENEMMÄN! Täytyy alkaa joka päivä koiran ulkoilutuslenkkien lisäksi tanssimaan vaikka. Ja totta kai täytyisi jumpatakin...

Nyt näyttää siltä, etten saa pudotettua sitä kymmentä kiloa ikinä. ARRGH.

Täytyy tässä ennen nukkumaanmenoa tehdä vielä vähintään sellaiset 150 vatsalihasliikettä. Ei tämä löllömasu muuten ikinä kiinteydy ollenkaan, jää pahimmassa tapauksessa vielä ikävästi nahkat roikkumaan. Yöks. Että jos vähän jaksaisi edes senkin eteen jotain tehdä.

Vaan, olen aivan älyttömän ylpeä itsestäni, sillä tänään kalorit jäivät 700:aan kcaloriin. Vau! Eikä ole nyt enää yhtään nälkä, ja painun muutenkin nukkumaan heti, kunhan saan vatsalihakset tehtyä. Eli tänään en enää syö mitään.

Vaikken saisi untakaan, niin uusi päivähän alkaa jo parin tunnin päästä. Yösyöppöily on kyllä todella vittumaista, sillä jos mussuttaa pitkin yötä, jää oikealle päivälle kaloreita äärettömän vähän. Mutta päätösten kanssa on elettävä. Jos siis syön jossain vaiheessa liikaa,niin siinäpähän kärsin koko loppupäivän. Voi voi.

Mutta kiva huomata, että edes välillä osaan olla sikailematta hirveästi, ja pystyn syömään kaloreissa tämän verran. Ja olen vieläpä liikkunut ihan kivasti. Kirjoittelen sitten ihan painostani varmaan vasta perjantaina, kun on virallinen punnituspäivä. Vaikka kyllähän minä tässä olen joka aamu vaa'alla hyppinyt, mutta tulos nyt heittelee. Perantaina  on kulunut se viikko tästä aloituksesta, ja näen, että mikä  on viikon kokonaispudotussaldo.

Päätin, että teen huomenna itselleni ruoaksi kaalinyyttejä. Sellaisia, että käärin kaalinlehden sisälle ananasta, maustekurkkua ja herne-maissi-paprikaa. Täysin kasvispitoisia pikku nyyttejä, mausteita tietty jotain. Saas nähdä teenkö sittenkään vai tyydynkö vain tekemään kaikesta salaatin. Ihan sama se kai on sitten, että missä muodossa ne kaikki syö.

En ole vielä tämän päivän kaloreita laskenut, pitää tehdä se sitten illemmalla, kunha olemme koiran kanssa käyneet iltalenkilllä ja tietää pääsevänsä sitten pian nukkumaan, niin ei tule enää syötyä sen jälkeen.

Oli kyllä mukavaa käydä kaupassa, tietää, että pystyy kävelemään karkkihyllyjen, keksihyllyjen ja kaikkien sellaisten ohitse ilman, että edes haluaa ostaa sellaisia. Laihdutttaminen tekee minusta aina henkisesti vahvemman, sillä minulla on päämäärä, minkä eteen teen töitä. Onhan minulla toisinaan kyllä päiviä, jolloin kaloriraja menee melkein yli, kun pidän ehdottomana  maksimina tuota 1000 kcaloria. Mutta tietenkin, kunhan vähän laihdun vielä, niin en voi syödä niin paljon, vaan ehdotonta maksimia on laskettava. Pyrin nyt pysymään silti tuossa  800:ssa kcalorissa. Mutta löydän motivaation tähän aina kun katson itseäni peilistä, näen, että vielä pitää kiinteytyä ja laihtua. Silloin en todellakaan halua mussuttaa mitään järkyttäviä kaloripommi karkkkeja tai läskisipsejä.

Ollut ihan kohtalaisen hyvä päivä, meikkasin itseäni jopa hieman, että peilistä katsoo nätimpi nainen. Ja rakastan näitä punaisia hiuksiani. Ihana tummanpunaiset hiukset. Pienet asiat ne piristävät.